Craft Candidate

Neulominen, virkkaus & ompelu. Knitting, crocheting & sewing.

Älä - Don't

Muistilappu itselle:
Note to self:

ÄLÄ osta enempää lankaa, ennen kuin vanhat on käytetty.
DON'T buy any more yarn before you have used all the yarn in stash.


ÄLÄ osta enempää käsityölehtiä ja -kirjoja, äläkä hamstraa enempää käsityötarvikkeita.
DON'T buy any more sewing/knitting magazines or books or other material.



ÄLÄ osta enää kankaita, jollet aio perustaa kangaskauppaa.
DON'T buy any more fabric if you don't want to establish a fabric shop.

(En kehtaa edes kuvata kangaslaatikoita.) (I do not even dare to photograph my fabric stashes.)

Tämä postaus osallistuu Pieni Lintu -blogin makrokuvahaasteeseen, jonka teemana tällä viikolla on älä. Tähän postaukseen minut innoitti äskettäinen muutto ja yritys järjestellä yhdestä huoneesta itselleni työ- ja ompeluhuone. Noihin kaappeihin oli tarkoitus mahtua yhteen kaikki käsityötarvikkeeni, -lehteni ja kankaani ja toiseen työpaperini ja kirjani. Vaan toisin kävi... Tässä ei edes olleet vielä kaikki käsityökirjat!

This post participates in Pieni Lintu blog's MakroTex Challenge. This week's theme is don't. I was inspired to post these pictures because I was trying to organize my handicraft stuff and work stuff in one room and noticed I had too much of the hobby stuff. 




Merihenkiset joulukalenterisukat


Viime vuonna neuloin Niina Laitisen joulukalenterisukat vuosimallia 2015 sopivasti juhannuksen kylmiin säihin. Tänä vuonna neuloin joulukalenterisukat vuosimallia 2017 lahjaksi väittelevälle kollegalleni. Malli valikoitui monien mahdollisuuksien joukosta kollegan lempivärien takia. Toivottavasti sukkia ei kuitenkaan nyt kesällä tarvita, vaan olisi lämpimämmät säät kuin viime kesänä!


Lankana käytin siis Novitan 7 veljestä valkoista, punaista ja sinistä lankaa lahjan saajan lempivärien mukaan. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty valkoista, joulunpunaista ja kallion väristä eli tummanharmaata lankaa. En päässyt punnitsemaan lankamenekkiä, koska muuton yhteydessä onnistuin hukkaamaan keittiövaakani toistaiseksi johonkin, mutta ohjeen mukaan valkoista lankaa menee 150-200 g, punaista ja sinistä (ohjeessa tummanharmaata) kutakin 100 g. Tuon perusteella olisin siis onnistunut laihduttamaan lankavarastojani 350-400 g mutta en tiedä, olivatko sukat oikeasti ihan noin painavat. Niina Laitisen mallit ovat kivoja ja vaihtelevia neuloa ja istuvat hyvin jalassa.




Vaikka ajattelinkin sukkia käytettävän tutkijan hommissa kirjoitettaessa tietokoneella tutkimusta niin kivasti nuo värit nyt ovat myös näin kesään sopivat merihenkisetkin. Ei muuta kuin laivalle ja kesämökille käyttöön yhtä lailla!

Keskeneräisten keskiviikko 5/2018: Kesäkuun haaste


Toukokuu vierähti nopeasti väitöskirjan viimeistelyn parissa ja nyt olemme viikon ajan pakanneet tavaroita ja muutamme nyt siis pois Helsingistä. Seuraavan kerran postatessani olemme toivottavasti jo saaneet tavaroita purettua ja paikkoja järjestykseen sen verran, että olen löytänyt lankakeräni ja ompelutarvikkeeni...

Tässä kuussa keskeneräisiksi töiksi jäivät viime kuussa aloittamani harmaankirjava top down -neuletakki sekä uutena työnä aloittamani punasävyinen hartiahuivi yhdelle tädeistäni 75-vuotislahjaksi. 




Joulukalenterisukat sentään valmistuivat; niistä kuvaa ja juttua myöhemmin. Siskon neuletakki odottaa edelleen nappien ompelua ja viimeistelyä mutta eipä näillä keleillä paljon villatakkeja tarvitse, joten ei sillä varmaan sen puolesta kiire olekaan. Siskontytön neuletakin purin, koska se oli minun kokoani ja tyttö on nyt 1-vuotias. (Mikä moka puikko- ja lankavalinnassa!) Myös vaaleanvihreä Aino-mekko odottaa nyt sitten ompelukoneen ja -tarvikkeiden purkamista pakkauslaatikoista. 

Mitäs teillä muilla on puikoilla tai ompelukoneen paininjalan alla? Jaa täällä linkki omaan postaukseesi keskeneräisistä töistä tai kuva Instagramissa hashtagilla #keskeneräistenkeskiviikko.

Viime kuussa tähän haasteeseen vastasivat ja keskeneräisistä töistään kertoilivat myös Belle Époque Wedding Diary ja Lumisiivet. Ihanaa, kun jaksatte osallistua! Myös muissa blogeissa on ollut juttua keskeneräisistä töistä ja osallistumishaastetta, kuten Rakkaudella Henna -blogissa ja  Naurava Nappi -blogissa. 


WIP WEDNESDAY

Please share your WIPS or UFOs with us. You may link your posts for about a month's time. I will post a new linky once a month, on the last Wednesday of the month or the first, depending on how Wednesdays match the calendar. 


PS. Käypä kurkkaamassa, miten Blogisisaret toivottivat kevään ja kesän tervetulleiksi postaussarjassa


Tervetuloa kevät ja kesä: Japanilainen hellemekko


Vuosia sitten tuli ostettua Ikeasta verhokangasta reilun metrin pala noin viiden euron hintaan. Ei siitä kankaasta verhoja tullut vaan hellemekko. Kaava on "helppo hihaton mekko" alun perin kesäkuulta 2009 Helsingin Sanomien Koti & Tyyli -sivustolta, mikä puolestaan oli otettu Yoshiko Tsukiorin kirjasta Ihanat mekot ja tunikat.


Ostin sittemmin tuon kirjankin, koska ihastuin näihin japanilaisiin vaatteisiin. Huomasin kuitenkin, että tuo Hesarin kaava poikkeaa hieman kirjassa olevasta. Olin esimerkiksi unohtanut tehdä rintamuotolaskokset, joten mekko ei istu ihan niin hyvin kuin ehkä muuten ja siksi aloin verrata alkuperäiseen kaavaan ja poikkesihan se siitä hieman. Mekosta tuli mielestäni liian leveä, joten täytynee ottaa sisään vähän yläosasta. Mekko oli kuitenkin todella helppo ommella, sillä en ole mitenkään kovin taitava ompelija mutta onnistuin silti saamaan oikein siistin mekon aikaiseksi. Tätä mekkoa tehdessä opin tekemään itse pääntielle ja kädenteille kaitaleet täysvinoon leikatusta kankaasta. Lisäksi opin poimuttamaan pääntien. Se oli ihan palkitsevaa!


Toisaalta onko pakko kaventaa mekko, kun nyt viime viikon meitä hellineillä helteillä mekko on ollut juuri leveytensäkin takia ihana, kun ei halua mitään kiristävää ja puristavaa pitää päällään ja ilma pääsee kulkemaan mekon sisällä.





Mekko on monikäyttöinen ja sopii kerrospukeutumiseenkin. Muina vuodenaikoina mekkoa voi käyttää vaikka pitkähihaisten aluspaitojen ja leggingsien kanssa.


Tämä postaus osallistuu #Mehukekkeritkässävuosi 2018 #mekkotoukokuuhun ja Blogisisarten Tervetuloa kevät ja kesä -postaussarjaan. Eilisen katsauksen kevääseen ja kesään tarjosi Maisan elämää. Huomenna sarjassa vuorossa Metsäkukkia, jossa annetaan menovinkkejä kesälle Satakunnassa. Kaikki postaukset löytyvät kootusti Kahden talon väkeä -blogista.





Vuodenaika-haaste: Kevät: Räsymattotakki ja farkkumekko lapselle


Lupauduin mukaan Tavaroiden taikamaailma -blogin Vuodenaika-haasteeseen, jota Pipo-otus ystävällisesti emännöi. Nippanappa ehdin vastata kevään haasteeseen sen voimassaoloaikana mutta tässä tulee peräti kaksi kappaletta keväisiä käsitöitä: tytön neulejakku ja farkkumekko.

Viime vuonna tein siskontytölle syntymälahjaksi vauvan kietaisujakun. Nyt 1-vuotissyntymäpäivälahjaksi tein tämän raitajakun, jonka nimesin "räsymattotakiksi", kun isäni sanoi, että sehän näyttää ihan räsymatolta.  Siihen on käytetty erilaisia vauvanlankojen ja muiden pehmeiden lankojen kerien loppuja, yhteensä arviolta 250 g (en muistanut punnita lankoja ennen antamista, mutta käyttämäni ohjeen mukaan eri langalle suunniteltu 2-vuotiaan jakun langan menekki olisi tuon verran). Koska olen siis lankalaihiksella, en ole nyt halunnut ostaa yhtään uusia lankoja vaan teen kaiken olemassa olevista langoista ja pienistäkin jämälankakeristä. Käytin aina kolmea väriä kerrallaan kahden kerroksen raitoina. Kun yksi väri loppui, otin seuraavan samansävyisen langan tilalle.


Jakun ohje on nro 35 Lapsen jakku Kotiliesi Käsityö 1/2015 -lehdestä. Se olikin todella kiva malli neuloa, ylhäältä alas, ainaoikeaa ja vitosen pyöröpuikoilla! Lisäksi nuo olkapäiden lisäykset oli kivasti suunniteltu niin, ettei tarvinnut kuin katsoa tuo reikäkohta ja tehdä siihen samaan ne lisäykset langankierroilla. Violettisävyiset napit ovat nappivarastostani.

Toinen keväinen työ on omasta vanhasta farkkumekostani siskontytölle tekemäni farkkumekko koossa 98 cm. Ai miksikö tein omasta farkkumekostani pienemmän? No, viime syksynä ompelin itselleni tämän koeversiomekon vanhoista farkuistani. Sitten vain kävi niin, että kun en ollut huomioinut jo kuluneempien kohtien asettelemista muualle kuin kriittisiin saumakohtiin niin mekkoni pääsi ratkeamaan kainalosta kumarruttuani eteenpäin. Ensi kerralla täytyy siis huomioida kuluneiden kohtien poistaminen kokonaan tai siirtämällä niitä kohtiin, joissa kestävät kulutusta ja hankausta paremmin.

Siitä kuitenkin riitti kangasta hyvin tehdä pienempi mekko. Mallia lapsen mekkoon otin kirjasta Vanhat farkut uusiksi, josta löytyi tuo liivimekon kaava. En tehnyt vetoketjua taakse, vaan suurensin kaula-aukkoa ja ompelin pääntielle ja olkapäille valkoista kanttinauhaa. Siinä menee varmaan vielä tovi, ennen kuin siskontyttö on tämän kokoinen mutta eipähän jää heti pieneksi, toisin kuin nämä vauvan hellemekot, jotka viime kesänä ompelin.


Tällaisia lastenvaatteita tällä kertaa! Olipas kiva vihdoinkin saada jotain valmiiksi. Tämä alkuvuosi on ollut sellaista hullunmyllyä ja epäonnistumista käsitöiden kanssa, että on välillä harmittanut ihan hirmuisesti. Niin se vain se villatakkivuosi kuitenkin etenee: tämä oli jo toinen valmistunut neuletakki tänä vuonna. Ehkä otan tuon ompelunkin oikein erityisesti työn alle tässä joku päivä, jos muutakin kuin tuo farkkumekko valmistuisi.