Saumaton V-aukkoinen neulepaita isälle
Nyt seuraa pitkä sepustus siitä, mitä tapahtuu, kun noviisi alkaa soveltaa itse kappaleista tehtävää ohjetta saumattomana tehtäväksi. Isäni toivoi ohuemmasta langasta V-aukkoista neulepaitaa, mitä voisi käyttää kauluspaidan päällä, ja värin tuli olla joko armeijanvihreä tai laivastonsininen. Koska tein aiemmin hänelle maastonvihreän villapaidan seiskaveikasta perinteisellä kappaleista neulottavalla tavalla, valitsin nyt laivastonsinisen värin ja tilasin langat Lankamaailmasta jo viime vuoden alussa. Sieltä löytyi oikean sävyistä Gjestal Merino Baby Ull -lankaa, joka vastaa jotakuinkin Nalle-lankaa paksuudeltaan.
Ongelmaksi muodostui ainoastaan sopivan ohjeen löytäminen. Halusin tehdä neuleen saumattomasti ja olisin tehnyt sen ylhäältä alas, jos olisin vain löytänyt ohjeen sellaiselle. Miehille löytyy muutenkin hyvin vähän ohjeita mutta en vielä viime kesänäkään onnistunut löytämään yhtään tällaista V-aukkoista ohjetta, kun ryhdyin tähän puuhaan. Päädyin sitten kokeilemaan Erika Knightin Neuleita miehelle -kirjan ohjetta ja soveltamaan sitä saumattomasti alhaalta ylös neulottavaksi. Tuossa kirjassa on mielestäni kauniita ja klassisia ohjeita, mutta ne on tehty paloista. Lisäksi langat ovat jotain muuta kuin Suomessa helposti saatavissa olevia, joten teettäähän se heti hankaluuksia niiden soveltamiseen muille langoille.
V-aukkoinen neulepaita
Ohje: Muokattu Erika Knight: Neuleita miehelle -kirjasta
Koko: L
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm pyöröpuikot ja sukkapuikot
Lanka: Gjestal Merino Babyull laivastonsininen (810)
Langanmenekki: Reilu 500 g.
Alkuhan sujui oikein hyvin, kun paidan pystyi tekemään suljettuna neuleena kainaloihin saakka (lukuunottamatta sitä, että purin ensimmäisen version, kun onnistuin tiputtamaan silmukoita niin paljon siirreltyäni silmukoita toiselle pyöröpuikolle mittauksia varten, etten saanut niitä enää järkevästi poimittua takaisin). Luultavasti suuremmilta ongelmilta olisin välttynytkin, ellen olisi erehdyksessä katsonut väärät silmukkamäärät L-kokoiseen paitaan ja huomasin asian tietenkin vasta päästyäni kainaloihin saakka ja tehtyäni jo hihatkin kainaloihin saakka ja alkaessani yhdistää osia samalla pyöröpuikolle.
Joten jätin työn odottamaan joksikin aikaa päätöstä sen suhteen, mitä tekisin paidalle. No siinäkin pääsin pälkähästä mittailtuani neuletiheyttäni ja todettuani, että lähinnä S-kokoista neuletta vastaavat silmukkamääräni paidassa olivat lähempänä L-kokoista neuletta luonnossa... Lisäksi kuulin, että isäni oli laihtunut tämän syksyn ja talven aikana seitsemän kiloa, joten paita varmasti mahtuisi hänelle kuitenkin.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, etten sitten pystynyt tekemään kappaleita erikseen ohjeen mukaan silmukkamäärien oltua aivan eri kuin ohjeessa. Päätin sitten ottaa riskin ja soveltaa ohjetta niin, että saisin sen ylös saakka neulottua saumattomasti. Periaattessa helpommin sanottu kuin tehty. Ihan summamutikassa tein etuosan silmukkamääriä tuon V-aukon vaikeuttaessa tilannetta ja sitten kun ohjeessa oli istutetut hihat, niin en osannut niitä muuttaa oikealla tavalla esimerkiksi raglan-kavennuksiksi tai tasaisin väliajoin kavennetuiksi silmukoiksi, koska se V-aukko. Joten kaventelin hihoja ohjeen mukaisilla kerroksilla samaan aikaan kuin muualtakin etu- ja takakappaleista ja huomasin, että hihojenkaan silmukkamäärä ei vastannut ohjetta. En siis todellakaan tiedä, mitä minun matikkapäälleni oli tapahtunut (huomatkaa, että olen kuitenkin kirjoittanut matematiikasta laudaturin ylioppilaskirjoituksissa, joten ei sen ihan huono pitäisi olla, vaikkaa aikaahan niistä on kulunut!).
Lopputuloksena hihat kaventuivat hieman liian ryppymäisesti lopussa tehden hihojen ja olkapään yhtymäkohtaan sellaiset jännät muskelinpaikat. Pienenä lisähaasteena tässä oli siis vielä se, etten päässyt isää tapaamaan lainkaan siinä vaiheessa, kun paitaa neuloin. Vasta viime viikolla uskaltauduimme vierailulle pitkän täyskaranteenin jälkeen ja isä pääsi sovittamaan jo valmista paitaa. Isän päällä se nyt sitten hieman rypyttää olkapäältä alaspäin ja hihat jäivät muutenkin liian pitkiksi, vaikka muutoin koko on sellainen slimmi L. Toisaalta äiti varmaan pesee paidan koneessa ja siinä ehkä hihat vähän sitten kutistuvat, joten nähtäväksi jää, miten se asettuu sitten lopulta (kunhan ei sitten vartalo-osa puolestaan pienene liikaa...). Olen nyt myös varautunut siihen, että tulee vähän purkuhommia. Tuo V-aukon joustinneule tehtiin tosin erillisellä kiinniommeltavalla kaitaleella tuonne takakappaleeseen, joten purkaminen on vähän hankalampaa sitten. Mutta katsotaan, katsotaan, mitä loppukäyttäjä antaa tuomioksi! Sitä odotellessa huokaisen hetken helpotuksesta, että sain tämän käsistäni nyt ainakin vähäksi aikaa pois.
Hienoa että uskaltauduit soveltamaan! Vaatehan (etenkin neule) onneksi muokkautuu käytössä vielä, joten toivoa ei ole menetetty.
VastaaPoistaUskon, että isäsi arvostaa paitaa todella paljon, vaikka se ei olisi täysin sellainen kuin toivottiin, koska on varmasti neulottu rakkaudella :)
Joo, kiitos! <3 Katsotaan ihan rauhassa, mitä tapahtuu ja näenkö paitaa isän päällä vai meneekö kaappiin... Tuota havunvihreää paitaa hän on käyttänyt ahkerasti, joten siitä sitten tietää, onko ollut mieluinen vai ei.
PoistaHei käsityöntekijä!
VastaaPoistaOlisiko sinulla hetki aikaa käydä vastaamassa käsityöaiheiseen kyselyyn? Kysely on osa kahden kasvatustieteen tohtorin post doc -tutkimusta. Kysely käsittelee käsitöiden tekemisen ja arvojen yhteyttä, kestävää käsityötä sekä sosiaalisen median liittymistä käsitöiden tekemiseen. Kysely on tarkoitettu kaikille käsitöitä tekeville ja siihen vastaamiseen menee noin 20-30 minuuttia. Olisitko ystävällinen ja kävisit vastaamassa kyselyyn oheisesta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/3E7D6087B575421F
Ystävällisin terveisin: Katja Vilhunen
(tätä kutsua saa jakaa eteenpäin)