Tänä vuonna ajattelin tehdä ihan oikean sukkalaatikon. Siis sellaisen, johon neulotaan vuoden aikana 12 paria ja lahjoitetaan vuoden lopuksi muille. Olen aiemmin yrittänyt osallistua sukkalaatikkohaasteeseen mutta ns. sukkalaatikkoni sisältö on kadonnut jo vuoden aikana muualle, vaikka olenkin parina vuotena saanut täydet 12 . Nyt siis toimin toisin ja hankin oikein kenkälaatikonkin sukkien säilytykseen. Lisäksi otan teemaksi jämälankojen käytön sekä "rumien" ja yksittäisten, mihinkään muuhun sopimattomien sukkalankojen "tuhoamisen" näihin sukkiin.
Siskontytöllä oli tarpeita villasukista, joten lupasin neuloa sellaiset. Hän on vähän kutiavaa sorttia, joten tein merinovillasta sukat mutta käytin varren raitoihin lisäväriä tuomaan vähän muita jämälankoja. Toivon, että ne eivät hirveästi haittaa käytössä. Lempivärinsä on kuulemma sininen ja erityisesti tummansininen, joten lanka oli helppo valita, kun oli jäänyt yli juuri tätä merinovillalankaa isäni villapaidasta.
Jouluna tuli puhe siskontyttöjen sukkatarpeista. Loppusyksystä syntyneelle vauvalle toivottiin hyvin jalassa pysyviä junasukkia, joten minäpä sitten lupasin sellaiset neuloa. Ohjeen löysin joskus ostamastani Roosa nauha -sukkakuvastosta ja lankana sai kuulemma käyttää jämälankojakin, mikä ilahdutti minua suuresti. Pohjaväriksi valitsin beigen Novita Nalle -langan ja koska sitä ei ollut kovin paljon jäljellä, päätin tehdä raidat eri jämälankaväreillä, jotta pohjaväri riittäisi sukkiin.
Kuopukselle tuli kaulurikateus isoveljen kaulurista, joten piti tehdä hänellekin samanlainen. Purin pieneksi jääneet lapaset (Pyötisenkirjat) ja sain niistä olemassa olevien lankojeni lisäksi lisää samoja lankoja tätä kauluria varten. Kauluri on lähes samanlainen kuin tämä aiemmin tekemäni mutta tästä tuli hieman pienempi, kun en käyttänyt useaa lankaa yhtä aikaa.
Hei ja hyvää uutta vuotta! Tervetuloa keskeneräisten töideni esittelyyn! Itse asiassa minulla on jo muutama valmiskin työ olemassa mutta koska niitä en ole ehtinyt kuvata ja postata niin eipä niistä tässä vaiheessa sen enempää. Mennään sen sijaan aloitettuihin ja keskeneräisiin töihin.
