Raitajakku
On kyllä nyt vaikea uskoa, että nämä kuvat otettiin vain reilut kaksi viikkoa sitten. Oxfordin kasvitieteellinen puutarha tarjosi ihanat kuvausmaisemat ja oli niin lämmintä, että tarkeni pelkällä villatakilla.
Lähdimme siis Englantiin kuukaudeksi lokakuussa ja otin matkalle mukaan keskeneräisenä olleen raitajakun, johon olin lankavarastoistani varannut mustavalkoista 7 Veljestä Nostalgia -lankaa, tummanharmaata Pirta-lankaa ja valkoista Novitan 7 veljestä -lankaa.
Ohje on Lea Petäjän suunnittelema poikittain neulottava raitajakku (ohje nro 4) Suuri Käsityö 9/2011 -lehdessä. Olin jo kerran aiemmin aloittanut tämän raitajakun ja neulonut etu- ja takakappaleen valmiiksi, kun huomasin unohtaneeni etukappaleesta 11 silmukan pääntien lisäykset kerralla, josta syystä pääntie oli täysin epäsymmetrinen ja jouduin purkamaan työn.
Tällä kertaa vaikeuksia tuotti valita, kumpi puoli tulisi päällepäin. Lopulta valitsin nurjan puolen, kun se näytti vähän liituraidalta. Tosin nyt en muistanut laittaa valkoista raitaa aina molemmin puolin Nostalgiaa, vaan raidoitin kolmella värillä vuorotellen. Kun valkoinen oli molemmin puolin Nostalgiaa, se näytti vielä enemmän liituraidalta.
Napit ovat miehen vanhasta rikkimenneestä takista, joitakin Bossin nappeja siis.
Jakku on tosi lämmin päällä. Viimeistelyä jäin kyllä miettimään, että olisiko pitänyt virkata kiinteitä silmukoita pääntielle ja helmaan. No, tuon asian voin päättää vielä myöhemmin.
PS. Oxfordin kasvitieteellisestä puutarhasta voit lukea lisää Korpinkiven tupa -blogista:
Mitä muuta voi Oxfordissa tehdä, voit puolestaan lukea Tsajut-blogista tai minun lifestyle-blogistani Kahden talon väkeä, jossa muun muassa seuraavat postaukset Oxfordista:
Raitajakku on upea ja ihanat kuvat <3
VastaaPoistaKiitos, Nina, jäinpä itsekin oikein kaipauksella nyt muistelemaan tuota Oxfordin-aikaa. <3
PoistaIhanaa raitaa! ♥ Ja kuvat myös, erityisesti tuo ensimmäinen on mieleen. :)
VastaaPoistaKiitos! Tykkäsin myös itse ensimmäisestä kuvasta. Näissä, missä itse toimii mallina, on harmillista, kun on toisten kuvausten varassa. Minua yleensä kuvaa meidän vanhin lapsemme, joka vaikkakin on mielestäni varsin hyvä kuvaaja niin ei aina osaa ottaa huomioon taustan sommittelua. Nytkin ohjeistin tuossa nurmikolla, että kuvaisi sinnepäin missä takana näkyy hieno torni mutta se torni jäi sitten niistä kuvista pois... mutta tulipahan enemmän lähikuvia jakusta. :D
PoistaKaunis ja ajaton jakku. Minusta tässä poikittain neulomisessa on tosi hyvä etu se, että malli mukautuu jokaiseen vartaloon sopivaksi. Neule on vetäytyvä ja joustava juuri oikeissa kohdissa.
VastaaPoistaKiitos, Johanna, hyvin sanottu! Tuo poikittain neulominen on myös yllättävän nopea tapa saada valmista.
PoistaKaunis neule. Sopii sinulle taas niin hyvin :)
VastaaPoistaKiitos kaunis, Melissa!
PoistaOnpa kaunis jakku! :)
VastaaPoistaVoi kiitos paljon, Pipo-otus!
VastaaPoista