SLIDER

Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartta


Alkutalvesta osallistuin Suomen Tekstiili & Muoti ry:n järjestämään työpajaan, jossa hahmotettiin suuntaviivoja hiilineutraalin tekstiilialan tiekartalle. Nyt tuo tiekartta on julkistettu.

Globaalisti tekstiiliala tuottaa päästöjä enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Tähän on nyt havahduttu ja Suomessakin ryhdytty kartoittamaan tilannetta, miten päästäisiin jopa hiilineutraaliin toimintaan. Tällä hetkellä tekstiilialan hiilipäästöt ovat 0,1 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. 

Tiekartassa on hahmotettu uusia toimintamalleja alalle ja näitä halusin tässä postauksessa tuoda esiin. Monet niistä ovat sellaisia, joita me kuluttajatkin voimme olla mukana toteuttamassa.

Ensinnäkin raportissa mainitaan tekstiilien elinkaaren pidentäminen. Jos käyttäisimme vaatteita kaksinkertaisesti sen määrän kuin nyt, tekstiiliteollisuuden hiilipäästöt vähenisivät jopa 44 prosenttia! Aika pikkujuttu siis, mutta nykyisen pikamuodin aikana monelle mahdoton ajatus käyttää vaatetta kaksi kertaa enemmän kuin nykyinen 160 käyttökertaa. 

Itselläni on kuitenkin vieläkin vaatteita käytössä jopa 1990-luvulta. Tuohon aikaan ostamani vaatteet ovat paljon laadukkaampia kuin tänä päivänä kaupasta saatavat. Ne eivät ole menneet miksikään pesussa, kun taas joskus jostakin pikamuotikaupasta, kuten Hennes & Mauritzista, ostamani paidat ovat hyvin nopeasti vetäneet saumat vinoon ja kuluneet todella äkkiä kamalan näköisiksi. Pikamuodin vastapainoksi esimerkiksi suunnittelija Rosie Martin kehottaa tekemään omatekemiä vaatteita. Tämä onkin oma valitsemani suunta ja toiveeni on kyetä muuttamaan oma vaatevarastoni lähes täysin omatekemäksi. 


Jos ei itse ehdi, halua, jaksa tai osaa vaatteita tehdä, on silloin hyvä tietenkin ostaa vaatteita mutta nyt erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota niiden vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Koronakriisi kuritti suomalaisia tekstiilialan yrittäjiä, joten hyvä tapa on nyt suosia kotimaisia valmistajia. Kiertotalouden ja vastuullisuuden kotimaisia edelläkävijäyrityksiä on esitelty tässä aiemmassa postauksessani. Kurkkaa päivittyvä lista siellä olevasta linkistä.

Toinen raportissa esitelty uusi toimintamalli on palvelullistaminen. Vaatteiden vuokraus- ja lainauspalvelu on noussut monessa kaupungissa mahdollisuudeksi - kaikkia vaatteita ei tarvitsekaan itse aina omistaa! Vuokrauspalvelu oli aiemmin tarkoitettu lähinnä juhlapukuja varten mutta nyt on vuokraus ja lainaus jopa ihan arkikäyttövaatteille olemassa. Voit vaihtaa siis vaatekaappisi sisällön vaikka joka kuukausi uuteen. Second hand -myynti ja kirppikset ovat pitkään olleet hyviä keinoja ostaa käytettyjä vaatteita. Näiden lisäksi vaatteiden ostaminen verkosta voi auttaa ylituotannon välttämiseen, vaikkakin lentokulut nostavat vaatteiden hiilipäästöjä. Jos taas vaatteen saamista maltettaisiin odottaa niin, että se voisi tulla junalla, vähenisivät tilatun vaatteen hiilipäästöt roimasti. 

Uusia, neitseellisiä, materiaaleja pitäisi aina mahdollisuuksien mukaan korvata kierrätyskuiduilla. Kierrätyspolyesteri, - puuvilla ja -villa toimivat jo tänä päivänä tekstiilituotteissa korvaavina kuituina. Poistotekstiilien saaminen on kuitenkin ollut vielä alalle osin vaikeaa - nyt olisikin tärkeää kierrättää käytöstä poistetut vaatteet vaikka sitten uudeksi materiaaliksi roskiin heittämisen sijaan. 

Uusia suomalaisia kuituinnovaatioitakin tehdään ja niistä odotetaan kasvavaa liiketoimintaa, jopa kansainvälisesti merkittävää edelläkävijyyttä. 

Hiilineutraalista tekstiilialasta voi lukea enemmän tuosta Gaia Consultingin laatimasta raportista. On kiinnostavaa luettavaa, voin suositella! Minä siirryn siis elokuun alussa kestävien tekstiilien tutkimuksen pariin itsekin, joten täällä blogissa varmaan jatkossakin kirjoittelen näihin liittyvistä asioista aika ajoin omien käsitöideni ohella. 

PS. Postauksen kuvat olen ottanut Lontoon Victoria & Albert -museon Fashioned from Nature -näyttelystä syksyllä 2018. Kirjoitin tuosta erittäin kiinnostavasta muodin ja luonnon yhteenkietoutumisen historiasta kertovasta näyttelystä postauksen, jonka löydät täältä



  

6 kommenttia

  1. Kiitos tästä postauksesta! Minullakin on muuten vielä jotain käyttökelpoisiakin vaatteita 90-luvulta. Täytyisi itsekin ehdottomasti enemmän hyödyntää omia vanhoja vaatteita esimerkiksi tuunaamalla niitä tai tehdä jotain muuta niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On oikein hyvä idea käyttää vanhoja vaatteita, jos ei sellaisenaan niin sitten hyödyntää vaikka vanha laadukas kangas! Minä olen nyt kerännyt mieheltä poistoon menneitä villakangaspukuja ja ajattelin tehdä niistä itselleni hameita ja kotelomekkoja, kangas on nimittäin niin laadukasta.

      Poista
  2. Tuo vaatteiden vuokrausmahdollisuuksien lisääntyminen kuulostaa hyvälle! On varmaan vastaus monelle sellaiselle kuluttajalle, joka on kirppistelyn ja kierrätyksen haasteisiin tuskastunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja sieltähän pystyy sitten vuokraamaan varmasti merkkivaatteita ja laatua ja vaihdella mielensä mukaan joka kuukausi uuteen lookiin!

      Poista
  3. Vaatteiden korjausta aliarvioidaan todella paljon. Eräskin talvitakki on kohta toista vuosikymmentä käytössä, eikä siihen ole tarvinnut vaihtaa kuin vetoketju pariin otteeseen. Omalta osaltani yritän tuoda esille sitä, ettei vaatteen tarvitse olla upouusi ollakseen käyttökelpoinen...

    Mistä tuo 160 käyttökertaa tulee ja päteekö se kaikkiin vaatteisiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, kuulostaa hyvältä, että olet vetoketjua vaihtamalla saanut pidettyä hyvässä käytössä talvitakin. :) Mulla on ihan jopa vetskaritkin pysyneet hyvinä ja talvitakit olleet kanssa pitkään, pitkään käytössä. Parikymmentä vuotta vanhoja takkeja etenkin on paljon mulla aktiivikäytössä.
      Tuo 160 käyttökertaa on tiekartassa haettu julkaisusta Ellen McArthur Foundation (2017). A New Textiles Economy: Redesigning Fashion’s Future.
      https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/A-New-Textiles-Economy_Full-Report_Updated_1-12-17.pdf
      Sieltä löytyy kuvio sivulta 18. Sen kuvion lähde puolestaan on: Euromonitor International Apparel & Footwear 2016 Edition (volume sales trends 2005–2015); World Bank, World development indicators – GD (2017)

      Poista

© CRAFT CANDIDATE • Theme by Maira G.