tag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post5878526025982861873..comments2023-09-17T18:37:38.127+03:00Comments on CRAFT CANDIDATE: Keskeneräisten keskiviikko: Huhtikuun haasteCraft Candidate/Kahden talon väkeähttp://www.blogger.com/profile/05722687455676438221noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-59523011140167544672018-04-22T11:25:41.935+03:002018-04-22T11:25:41.935+03:00Kiitos, Johanna. Olen sittemmin aloittanut toisenk...Kiitos, Johanna. Olen sittemmin aloittanut toisenkin neuletakin, joka tänä aamuna meni purkuun, koska huomasin alkuvaiheessa tehneeni niin ison mokan,ettei sitä olisi voinut käyttää. Harmikseni huomasin virheen vasta, kun yhtenä kappaleena tehtävä sekä etu- että takakappale oli jo lähes valmis... Minulla näyttää nyt olevan "epäonnistuneiden villatakkien vuosi".Craft Candidate/Kahden talon väkeähttps://www.blogger.com/profile/05722687455676438221noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-44756474724880821672018-04-21T22:18:12.646+03:002018-04-21T22:18:12.646+03:00Tänään huomasin että olen ommellut lasten housuihi...Tänään huomasin että olen ommellut lasten housuihin henkselit 5 cm enemmän toiselle puolelle kuin toiselle eli henkeselit ovat ihan vinossa. Housuja on kuitenkin käytetty vuoden verran. Alunperin meinasin sanoa, että lapsille ompelu on mukavaa, kun he eivät ole niin tarkkoja saumojen suoruudesta ja soveltavista ompeluratkaisuista. Soveltaminen on päivän sana, sillä ompeluongelmat ratkeavat.<br /><br />Neuleen pinta on niin elävä/ pehmeä, että neuloenkin saa tosi kauniita vaatteita ja asusteita. Harmi, että joudut purkamaan omaa neuletakkiasi, sen alku näyttää tosi kauniilta.Johannahttps://www.blogger.com/profile/05521630691418248265noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-74220346870256433152018-04-14T16:25:40.771+03:002018-04-14T16:25:40.771+03:00Voi olla, että pitäisi olla armollisempi itselleen...Voi olla, että pitäisi olla armollisempi itselleen. Minusta tuntuu, että moni oma työni päätyy käyttämättömäksi tai purettavien töiden pinoon. Sen sijaan voisi kenties olla ylpeä siitä, että on onnistunut jotain ihan itse kuitenkin saamaan aikaan. :) Ja harjoitus tekee mestarin. Craft Candidate/Kahden talon väkeähttps://www.blogger.com/profile/05722687455676438221noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-31562109563325128322018-04-14T07:43:15.367+03:002018-04-14T07:43:15.367+03:00Hauska tuo sana ompelu-ongelma. Itselläni keino on...Hauska tuo sana ompelu-ongelma. Itselläni keino on armollisuus ja, että on pakko tykätä mitä sattuu syntymään. Onneksi tulee imuroitua ompeluryhmistä vinkkejä ja ne osuvat ihan vahingossa omiin ongelmiin. Hih, itselläni taitaa olla neulomispelko siitä, että ne jäävät kesken. Onneksi sekään ei ole niin vaarallista. Teresa Shttps://www.blogger.com/profile/11184772040888003355noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-27763230599072432852018-04-04T08:56:30.729+03:002018-04-04T08:56:30.729+03:00Harrastuksissa on tärkeää, että niistä nauttii! Ym...Harrastuksissa on tärkeää, että niistä nauttii! Ymmärrän siis hyvin ajatuksesi. :) Ehkä me vielä joku päivä opimme ne ompelun salatkin!Craft Candidate/Kahden talon väkeähttps://www.blogger.com/profile/05722687455676438221noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-31096527276385371192018-04-03T20:34:18.049+03:002018-04-03T20:34:18.049+03:00Ompelu on minullekin se murheenkryyni. Hirveästi h...Ompelu on minullekin se murheenkryyni. Hirveästi haluaisin osata muutakin kuin ommella verhot ja lyhentää lahkeet, mutta hermot ei riitä siihen opetteluun, kun tuntuu että heti menee aina pieleen. :D Mutta ehkä joskus saan raahattua itseni jonnekin kurssille vaikkapa... Siihen asti saavat kuitenkin tutut ja turvalliset neulepuikot ja virkkuukoukut heilua tasaiseen tahtiin. ;)Pipo-otushttps://www.blogger.com/profile/10651016177722885301noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-8240003279814810052018-03-28T12:35:17.455+03:002018-03-28T12:35:17.455+03:00Nimenomaan, käsitöissä juttu on tekemisessä. Siitä...Nimenomaan, käsitöissä juttu on tekemisessä. Siitä sen nautinnon saa. On toki kiva nähdä valmistakin jälkeä, mutta se käsillä tekeminen juuri tuo mielihyvää. Kiva, että tykkäät ja osallistut tähän haasteeseen! <br />Mitä tulee ompeluun, niin minähän teen vain niitä yhden pisteen ompelutöitä. Neulomisessa menee kolmen pisteen työtkin. Odotan sellaista rauhallista aikaa, että ehtisin pohtia näitä tekniikkaongelmia ilman paniikkia. Olen nimittäin pitkään ollut sitä mieltä, että pitäisi lopettaa koko ompeluharrastus ja myydä kankaat ja tarvikkeet pois. Tämä harrastus kun ei tuo iloa elämääni. Mutta sitten taas on se kolikon kääntöpuoli, että haluaisin niin kovasti oppia ompelemaan, että saisin mieluisia vaatteita. Se motivoi jatkamaan. Nyt on taas vain saumurissani sellainen ongelma, että pitäisi taas langoittaa ja se ei nyt vain taasen suju. Ompelujälki on ihan kamalaa, vaikka mielestäni olen langoittanut oikein. Tuollaiset koneisiin liittyvät jutut harmittavat ihan hirveästi ja vievät intoa sen lisäksi, ettei oikein osaa kunnolla ompelutekniikoita.Craft Candidate/Kahden talon väkeähttps://www.blogger.com/profile/05722687455676438221noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6368559454299970042.post-46478431267420908772018-03-28T11:45:47.782+03:002018-03-28T11:45:47.782+03:00Tämä on kyllä kiva postausteema, sillä useinkaan k...Tämä on kyllä kiva postausteema, sillä useinkaan käsitöiden hitaus ja blogimaailman nopeus eivät kohtaa. Ja käsitöissähän on usein tärkeämpää on se matka eikä päämäärä! :) <br /><br />Jos yhtään lohduttaa, niin olin itsekin hyvin ompelukammoinen alkuun: tunnistan hyvin itseni tuosta kuvauksesta. Toivoton, se oli vallitseva olotila hyvin pitkään, ja siksi olin jopa lopettaa koko harjoitellun. Nyt kahden vuoden systemaattisemman harjoittelun jälkeen kammo on muuttunut enemmän kutkuttavaksi jännityksesi eivätkä epäonnistumiset enää niin harmita. Jotenkin niiden kanssa siis oppii tulemaan toimeen, jopa hakemaankin, jotta oppisi aina enemmän ja enemmän. Tähän driviin pääsin silllä, että en hetkeen tehnyt mitään muuta kuin ns. helppoja kaavoja eli sellaisia käsityölehtien yhden pisteen ompelutöitä. Niiden avulla tuli varmuutta ja tosiaan tahtoa oppia enemmän. Mutta yhä siis joudun pitämään taukoa ja keräämään rohkeuttani uusien asioiden äärellä, sillä olen huomannut, että hetken etäisyys yleensä rauhoittaa mielen ja ompelunjälkikin on silloin parempaa. Ja onnistuminenhan ruokkii aina kokeilemaan uudelleen ja uudelleen. Tsemppiä! Maarit / MaarItse-blogihttps://maaritse.net/noreply@blogger.com